sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Treenipäivitystä maaliskuulta

Torstain tottikset


Pitkän tauon jälkeen sain aikaiseksi tyttöjen kanssa treenata. Torstaina oli tottistreenit, jossa Vimma muisti todella nopeasti seuraamisen. Sivulle istuminen on vielä hyvin vapaamuotoinen, mutta paikkamakuu on alkanut ihan hyvin. Onnistuin myös kehumaan Vimmaa silloin, kun se ei räksyttänyt, joten se alkoi hoksata, että räksyttämistä mie en halua. Kieltäminen on oikeastaan aika turhaa, kun ei se koira näytä ymmärtävän mistä kielletään.

Ensin kanssa myös saatiin räksytystä hillittyä. Ensin paikkamakuu onnistui ok. Lopuksi otin vielä molemmat koirat samaan aikaan seuraamaan. Vimman hihna vedettiin Ensin valjaiden kautta ja molemmat tulivat osan ajasta ihan nätisti sivulla seuraten, mitä en olisi kyllä uskonut :D


Sunnuntaina treenien jälkeen jäätiin australianpaimenkoirien Ticon ja Rekon kanssa riehumaan metsään.

Vimman lauantain rauniotreenit


Sää oli aurinkoinen ja selkeä, tuuli kierti raunioita totuttuun tapaan. Vimmalle tehtiin makkararinkiä ja ihmisille haukkuminen tuli ihan luontevasti. Välillä olisi vähän linnunraato raunioiden reunalla kiinnostanut, mutta muuten Vimmalla tuntui pysyvän ajatus hyvin kasassa. Itsekin mielestäni ajoitin käskyn "Missä mimmi?" ja kehut oikein, eli kivasti meni!

Ensille käytän muuten komentona "Missä jätkä?" Jostain syystä naisten jätkitteleminen ei aiheuta samanlaista hihittelyä kuin miesten mimmitteleminen. Eipä ne koirat noista sanoista mitään ymmärrä, joten olisihan käskyksi voinut ottaa vaikka "Etsi alien" :D



Ensin sunnuntain rauniotreenit


Käytiin poikkeuksellisesti treenaamassa sunnuntain aamupäiväryhmässä. Sää oli aurinkoinen nollakeli ja tuuli pyöritti jatkuvasti sieltä täältä. Ensille laitettiin yksi maalimies piiloon onkaloston keskelle, jotta se joutuisi harjoittelemaan tarkennusta ja erilaisilla alustoilla liikkumista. Ensi on arka liikkumaan oudoilla alustoilla sekä menemään tunneleihin tai ahtaisiin paikkoihin. Paikkamakuu ennen hakua onnistui yllättävän hyvin, aluksi Ensi yritti livistää, mutta toisella kertaa se pomppasi kerran istumaan, mutta meni paikallaan takaisin maahan käskystä. Ensi taisi olla paikoillaan n. 2 minuuttia, en katsonut kelloa. Siinä kohtaa kun sain Ensille treenivaljaat päälle, otin sen sivulle istumaan, niin räksytys loppui heti kun se otti hajun maalimiehestä alueen reunalla. Päästin Ensin matkaan ja se alkoi heti pyörimään tietyn onkalon ympärillä. Ensi ns. "kiroilee" kun sillä on vahva haju, mutta se ei saa tarkennettua. Kiersimme kaikessa rauhassa rauniota ympäri ja Ensi kävi itsenäisestikin tsekkaamassa muutamat kolot. Välillä se kiersi kauempaa hakemassa hajua, mutta joka kerta se johti samaan paikkaan. Ohjasin Ensin onkaloon sisälle ja lähdin itse konttaamaan perään, koska muuten se ei suostunut menemään. Konttasimme onkalon läpi ilman tulosta. Maalimieheltä tuli viesti, että tulkaapa takaisin. Tällä kertaa menin edeltä, koska Ensin mielestä sinne ei enää kannattanut mennä. Koira seurasi kuitenkin kiltisti perässä ja kas kummaa, siitähän me oltiin porhallettu pimeässä ihan maalimiehen vierestä ohi! Ensi aloitti ilmaisuhaukun, sai iloisesti kehuen herkkupalkan ja hyvillä mielin saatiin lopetettua treeni onnistuneeseen suoritukseen.

Harjoitus meni oikeastaan niinkuin olin kuvitellutkin: Ensi turhautuneena haukkua rättyyttää, kun ei keksi mistä haju tulee tai ei uskalla lähteä sen perään. Sain sen kuitenkin rohkaistua kanssani ahtaisiin onkaloihin ja lopulta maalimies löytyi. Ensi on mun mielestä ajan kanssa petrannut tarkentamista, mutta ahtaisiin ja omituisiin paikkoihin se ei halua mennä. Vaikka siitä ei rauniokoiraa tulekaan, niin mun mielestä on ihan hyvä harjoitella erilaisiakin paikkoja, koska voihan maastossa tai taajamissa tulla vastaavanlaisia juttuja vastaan joka tapauksessa. Porukassa vielä pohdimme Ensin haukkumista: Onko varmaa, milloin tiedän, että se on maalimiehellä, eikä turhaan räksytä? Huomaan itse ainakin eron maalimieshaukussa sekä "olen hajulla"-räksyttämisessä ja muutama muukin sanoi, että ero on ihan selkeä. Tietysti ideaali olisi, että Ensi ei turhia haussa haukkuisi, mutta ainakin tähän asti homma on toiminut näin ihan hyvin. Mun mielestä tää harjoitus oli oikein onnistunut ja hyödyllinen: uskon, että tästä opittiin paljon uutta ja pikkuhiljaa Ensillekin alkaisi valjeta, että oudoissa onkaloissa voi olla kivoja maalimiehiä piilossa, joilta saa herkkuja ja kehuja :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti